Lyhyesti: miksi bitcoin laskee ja miten romahdus etenee

Miksi bitcoin laskee – neljä voimaa kurssin takana

Bitcoinin kurssi ei laske sattumalta. Kun katsoo bitcoin-kurssia nyt, taustalla on lähes aina yksi tai useampi neljästä asiasta: likviditeetti, vivutettu kaupankäynti, uutisvirta ja institutionaalinen kysyntä. Nämä neljä selittävät suurimman osan myös niistä päivistä, jolloin kurssi romahtaa kymmenen prosenttia muutamassa tunnissa.

Likviditeetti on yksinkertaisin selitys. Kun ostajia on vähemmän kuin myyjiä, hinta joustaa alaspäin nopeasti. Yön hiljaisina tunteina ja viikonloppuisin, jolloin suuret markkinatakaajat ovat vaiti, pienikin myyntitoimeksianto voi liikuttaa kurssia enemmän kuin arkiaamuna. Siksi usein juuri sunnuntaina uutisoitu bitcoin-romahdus näyttää dramaattisemmalta kuin olisi tarpeen.

Vipu ja pakkomyynnit kiihdyttävät laskua

Johdannaismarkkinat ovat iso osa selitystä. Kun sijoittajat ostavat bitcoinia kymmenen tai kahdenkymmenen kertoimella vivulla, pienikin kurssilasku laukaisee automaattisia vakuusvaateita. Välittäjät sulkevat positioita pakolla, mikä lisää myyntipainetta ja laskee kurssia entisestään. Tämä kierre on tyypillinen bitcoin-romahduksen anatomia: ensin uutinen, sitten pakkomyynnit, lopuksi paniikki, jota kontraavat ostajat imevät aikanaan pois.

Institutionaalinen kysyntä on muuttanut dynamiikkaa 2020-luvulla. Kun lohkoketjuun sidottu ETF kerää tai menettää pääomia, vaikutus näkyy suoraan spot-hinnassa. Yhdysvaltalaisten ETF-tuotteiden päivittäiset virrat ovat nykyään yksi seuratuimmista mittareista, ja negatiivinen virta selittää usein viikkojen laskuputkia.

Bitcoin 2016 ja tämän päivän ero – miksi historia ei toista itseään sellaisenaan

Monet muistelevat bitcoin 2016 -vuotta, jolloin kurssi nousi vahvasti ja lohkopalkkio puolitettiin. Silloin markkina oli pieni, keinottelijat olivat lähinnä yksityishenkilöitä ja uutisvirta kulki bitcoin talk -foorumien kautta. Nykyinen markkina on kymmeniä kertoja suurempi, mutta samalla herkempi makrotalouden liikkeille. Kun Yhdysvaltain keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa tai korot nousevat, riskialttiimmat omaisuusluokat laskevat – bitcoin mukaan lukien.

Tästä syystä bitcoin safe haven -väite on kyseenalainen. Kulta on historiallisesti toiminut turvasatamana epävarmuudessa, mutta bitcoin on käyttäytynyt enemmän teknologiayritysten osakkeiden kaltaisesti. Kun osakemarkkina laskee nopeasti, bitcoin on usein laskenut vielä enemmän. Turvasatama-argumentti toimii parhaiten pitkällä aikavälillä, ei yksittäisen kriisin aikana.

Suomalaiselle sijoittajalle tämä tarkoittaa, että bitcoin ja kryptovaluutat kannattaa nähdä osana riskipitoista salkkua, ei sen suojana. Jos kurssilasku yllättää joka kerta, positio on todennäköisesti liian suuri omaan riskinsietoon nähden.

Romahduksen merkit: mitä kannattaa seurata ennen myyntipäätöstä

Bitcoin-hinta nyt ei kerro koko totuutta. Hyödyllisempiä mittareita ovat pörssien bitcoin-varannot, pitkäaikaisten omistajien käyttäytyminen ja funding-korot johdannaismarkkinoilla. Kun pörsseihin virtaa kolikoita ja funding-korot kääntyvät negatiivisiksi, markkina on usein stressaantunut. Toisaalta pitkäaikaisten omistajien varannot eivät ole historiallisesti juuri liikkuneet romahduksissa – he eivät myy paniikissa.

Käytännön esimerkki: helsinkiläinen sijoittaja osti bitcoinia vuonna 2021 huipun lähellä ja myi pohjilla, kun uutiset puhuivat romahduksesta. Jos hän olisi seurannut pitkäaikaisten omistajien käyrää tai pörssivarantoja, hän olisi nähnyt, ettei rakenteellinen myyntipaine ollut poikkeuksellisen suurta. Kurssilasku oli enemmän tunnelma kuin rakenteellinen murros.

Verotus ja myynti – älä unohda pääomatuloa

Jos päätät myydä, muista, että bitcoin on pääomatulon piirissä. Voitto verotetaan pääomatuloverokannalla, ja tappiot voi vähentää tietyin edellytyksin. Kryptovaluutta tulojen ilmoitus tehdään Verohallinnolle esitäytetyllä veroilmoituksella tai erikseen, ja puutteellinen ilmoitus on yksi yleisimmistä virheistä. Myös vaihtaminen toiseen kryptovaluuttaan on verotettava luovutus.

Myyntipäätöstä kannattaa siirtää ainakin sen verran, että tarkistaa oman hankintahinnan ja kulut. Usein paniikkimyynti tuottaa veroseuraamuksen, jota ei ole laskettu etukäteen – ja se kirpaisee enemmän kuin itse kurssilasku.

Huijaukset ja väärät signaalit laskun keskellä

Kurssilaskun aikoihin liikkeellä on tavallista enemmän bitcoin-huijausviestejä. Tyypillinen viesti lupaa nopean voiton tai väittää, että tili on jäädytetty ja vaatii kirjautumaan linkin kautta. Toinen yleinen muoto on bitcoin-huijaus, jossa tekeydytään tunnetuksi sijoitusvaikuttajaksi ja pyydetään siirtämään kolikoita "kaksinkertaistamista" varten.

Suomessa poliisi on varoittanut erityisesti sähköposteista ja tekstiviesteistä, jotka jäljittelevät pankkien tai viranomaisten viestintää. Turvallisuuden perussääntö on yksinkertainen: kukaan ei koskaan pyydä siirtämään bitcoineja pois omasta lompakosta voiton toivossa. Jos viesti herättää kiireen tunteen, se on merkki huijauksesta.

Kurssilasku ei siis ole syy tehdä hätiköityjä päätöksiä – se on syy tarkistaa, mitä oikeasti tapahtuu. Seuraa rakenteellisia mittareita, tunne verotuksesi ja pidä positio sellaisena, ettei yksittäinen romahdus kaada koko suunnitelmaa.